maanantai 19. marraskuuta 2012

Homma toimii!

Kisattiin taas Leian kanssa viikonloppuna Vantaalla. Tuloksena hylätyt radat, mutta loistavalla menolla. Hommahan alkaa toimia. Virheistä viis jos näin menee. :)

Heti alkuun olin päättänyt olla ekstra tiukkana Leialle. Ei yhtään kierrosten kasvatusta ja ylimääräistä sinkoilua. Totaalisesti luulot pois. Tämä kannatti,  meinaa kurista seurasi se, että minulla oli keskittynyt koira, joka teki parhaansa radalla sillä taitotasolla kuin vaan voi. Ei mitään ylimääräisiä vilkuiluja muhun tai muutakaan epämääräisyyksiä. Meno oli kuin treeneissä parhaimmillaan.

Eka rata hipoi optimia suoritusta. Ihan lopussa lähetettyäni Leian tokavikaan putkeen, ehti omat ajatukseni karata jo maaliin ja siihen, että miten voi ollakin, että rata oli siihen mennässä sujunut niin upeasti. Tästä seurasi se, että pysähdyin ja jäin varmistelemaan putken jälkeistä hyppyä. Ja.. noh, sitten ohjaus hajosi ja Leia "ihan oikein" ajautui suoralta estelinjalta pois. Tämä ei haitannut minua yhtään, koska muuten kaikki meni niin hyvin. Paremminkin ihan hyvä muistutus mulle siitä, että suorituksen aikana ajatukset vain ja ainoastaan siinä hetkessä. Mutta loistavaa, upea Leia!!

17.11.2012 - A-rata

Tokalle radalle lähdettiin hyvällä fiiliksellä. Radan alku tuntui ehdottomasti haastavimmalta kohdalta, mutta muuten ekan radan tapaan, todella kivantuntuinen rata. Radan alussa pelkäsin sitä, että Leia tuijottaa taas liian intensiivisesti minuun, ja tulee esteen ohituksia. Noh, näin ei käynyt ja olisi pitänyt luottaa vaan Leiaan. Koska nyt jäin ohjaamaan liiankin "huolella" ensimmäisiä esteitä. Leia hakikin esteet loistavasti ja puski voimalla eteenpäin. Koska olin hieman takana kääntämässä, eikä liikkeeni tukenut haluttua suuntaan, posotti Leia kyselemättä kepeille. Noh, estehakuisuus alkaa olla kunnossa, joten nyt opetellaan kääntymään. :D

17.11.2012 - B-rata

Virheen jälkeen putosi kaikki ylimääräinen omilta hartioiltani ja lähdettiin vaan luukuttamaan. Meno olikin rentoa ja tehokasta. Pieni huolimattomuus tosin tuli kaupan päälle. Leia irtosi upeasti A:n jälkeiselle hypylle, mutta oma ohjaukseni ei tukenut tarpeeksi ja rima tuli alas. Lopussa tapahtunut putken ohitus ja pudonneet muurinpalikat olivat täysin omaa hätäisyyttäni. Ei prkl milloinkaan saisi hosua noin! Tarkasti loppuun asti, vaikka vähän revittelisikin. Mutta kokonaisuus, mahtavaa! Varmana rupeaa näillä suorituksella tulostakin pikkuhiljaa tulemaan. :)

Loppuun vielä videopätkää viime viikon Niinun treeneistä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti