maanantai 19. marraskuuta 2012

Homma toimii!

Kisattiin taas Leian kanssa viikonloppuna Vantaalla. Tuloksena hylätyt radat, mutta loistavalla menolla. Hommahan alkaa toimia. Virheistä viis jos näin menee. :)

Heti alkuun olin päättänyt olla ekstra tiukkana Leialle. Ei yhtään kierrosten kasvatusta ja ylimääräistä sinkoilua. Totaalisesti luulot pois. Tämä kannatti,  meinaa kurista seurasi se, että minulla oli keskittynyt koira, joka teki parhaansa radalla sillä taitotasolla kuin vaan voi. Ei mitään ylimääräisiä vilkuiluja muhun tai muutakaan epämääräisyyksiä. Meno oli kuin treeneissä parhaimmillaan.

Eka rata hipoi optimia suoritusta. Ihan lopussa lähetettyäni Leian tokavikaan putkeen, ehti omat ajatukseni karata jo maaliin ja siihen, että miten voi ollakin, että rata oli siihen mennässä sujunut niin upeasti. Tästä seurasi se, että pysähdyin ja jäin varmistelemaan putken jälkeistä hyppyä. Ja.. noh, sitten ohjaus hajosi ja Leia "ihan oikein" ajautui suoralta estelinjalta pois. Tämä ei haitannut minua yhtään, koska muuten kaikki meni niin hyvin. Paremminkin ihan hyvä muistutus mulle siitä, että suorituksen aikana ajatukset vain ja ainoastaan siinä hetkessä. Mutta loistavaa, upea Leia!!

17.11.2012 - A-rata

Tokalle radalle lähdettiin hyvällä fiiliksellä. Radan alku tuntui ehdottomasti haastavimmalta kohdalta, mutta muuten ekan radan tapaan, todella kivantuntuinen rata. Radan alussa pelkäsin sitä, että Leia tuijottaa taas liian intensiivisesti minuun, ja tulee esteen ohituksia. Noh, näin ei käynyt ja olisi pitänyt luottaa vaan Leiaan. Koska nyt jäin ohjaamaan liiankin "huolella" ensimmäisiä esteitä. Leia hakikin esteet loistavasti ja puski voimalla eteenpäin. Koska olin hieman takana kääntämässä, eikä liikkeeni tukenut haluttua suuntaan, posotti Leia kyselemättä kepeille. Noh, estehakuisuus alkaa olla kunnossa, joten nyt opetellaan kääntymään. :D

17.11.2012 - B-rata

Virheen jälkeen putosi kaikki ylimääräinen omilta hartioiltani ja lähdettiin vaan luukuttamaan. Meno olikin rentoa ja tehokasta. Pieni huolimattomuus tosin tuli kaupan päälle. Leia irtosi upeasti A:n jälkeiselle hypylle, mutta oma ohjaukseni ei tukenut tarpeeksi ja rima tuli alas. Lopussa tapahtunut putken ohitus ja pudonneet muurinpalikat olivat täysin omaa hätäisyyttäni. Ei prkl milloinkaan saisi hosua noin! Tarkasti loppuun asti, vaikka vähän revittelisikin. Mutta kokonaisuus, mahtavaa! Varmana rupeaa näillä suorituksella tulostakin pikkuhiljaa tulemaan. :)

Loppuun vielä videopätkää viime viikon Niinun treeneistä.


tiistai 13. marraskuuta 2012

Naulapää kisoissa

Oltiin viime viikonloppuna Leian kanssa kisailemassa seuramme järjestämissä kisoissa Vuokkosilla. Mulle tuli kotoota lähdön kanssa taas ylläripylläri vähän kiirus ja paikalla oltiin ehkä parikymmentä minuuttia ennen ekaa starttia. Siinä sai sitten aika hötinällä käydä lämmittelemässä ja ihan parit lämppäesteet ehdittiin ottamaan. Radalle starttasimme luokan kolmansina ja tutustumisen jälkeen hainkin niin sekopäisen ja intopiukean Leian, että oikein hirvitti. Tyyppi ei meinannut pysyä nahoissaan vuoroa odotellessa. Silmissä leiskui ja näki että todella oli intoa ja menohalua, ehkä vähän liiaksikin, siis ajatellen, että pitäisi pystyä keskittyäkin.

Meidän vuoro tuli ja olin päättänyt, että jätän jatkossa Leian maahan odottamaan, koska tämä tuntuu jostain kumman syystä luonnolliselta Leialle. Menin rauhassa kahden esteen taakse ja kutsuin liikahtamatta... Leia tulee ekasta esteestä ohi! Hoh hoh! Kyllä tälläistä olisi voinut vielä puoli vuotta sitten katsoa läpisormien, muttei enää. Nyt vaan kierrokset olivat nii tapissa, eikä helppokaan suoritus tuntunyt onnistuvan. Vein Leian takaisin starttiin ja otettiin lähtö uusiksi. Sinne lähtöön jäikin joku ihmeen matomatala, joka minun käännettyä selän, ryömi hieman eteenpäin, murr!! Kun vihdoin päästiin liikkeelle, tuli naulapäävirheitä, minun tuijotuksesta ja hallitsemattomista kierroksista johtuen. Onneksi muutamia sujuviakin juttuja osui radalle. Tietty en itsellekään anna tästä ohjauksellisesti täyttä kymppiä, mutta pääsyy menee nyt taulalle naulapäälle. Meno oli vaan yksinkertaisesti holtitonta. Tässä todistusaineisto. Karsin ensimmäisen lähtöyrityksen pois katsottavuuden vuoksi.

10.11.2012 - B-rata

Toinen rata oli heti ensimmäisen perään. Välissä ehdittiin hieman käydä lenkillä ja nyt vähän enemmän lämppäesteitä. Toisessa startissa olikin paljon enemmän hyvää ja kierrokset olivat paremmassa hallussa. Tällä kertaa varmistelen vaan itse alun hyppyjen kanssa, koska en millään halunnut uusia ohituksia. Seurauksena kakkoshyppy pitkäksi, myöhässä, huolimaton pussin ohjaus ja jokatapauksessa en olisi noilla ajoituksilla olisi ollut ajoissa muurilla. Vähän herkästi Leiakin tosin juoksi pussin ohi, mutta eniveis, mun olis pitänyt päästä niin paljon aiemmin lähtemään kakkoshypyltä, jos olisin halunnut että alkurata olisi sujunut. A:lta typerät hiippailut -> johtuu minun hätäisistä vapautuksista -> luvassa A-kuuria ja malttia mulle. Puomille sen sijaan pysähdyttiin hienosti, mutta sen jälkeen taas minua tuijotettiin hieman liian intensiivisesti. Ehkei ohjauskaan ollut täydellinen, mutta olisi pitänyt riittää tuohon. Tässä toinen rata:

 10.11.2012 - A-rata

No joo, näistä taas opimme ja haimme ainakin kokemusta. Ensi viikolla uusi yritys. Leian itseluottamus on selkeästi kasvanut ja into sen myötä. Minun täytyy opetella vaan kisoissa suuntaamaan Leian into paremmin keskittyneeseen tekemiseen, tai muuten käy näin. Lisäksi hätäiset kisapaikalle saapumiset saisivat loppua ja kunnon lenkit alle ajoissa, jotta on reilua vaatia rauhallisuutta myös Leialta.

Treeni-into on kova. Jotenkin pitkästä aikaa oikein palava into päästä kentälle treenaamaan ja kisoihin starttaamaan. Koko ajan mennään eteenpäin, on vaan tärkeää pitää suunta ja fokus oikeana ja aina aika ajoin pysähtyä miettimään treenejä ja niitä suuntaviivoja. Hyviä treenejä kaikille! :)

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Nollatili auki

Kylmää, märkää.. perus marraskuu. Rapa roiskuu ja auringosta ja valosta ei ole kuin muistot jäljellä. Noh, ehkei tämä elämä ihan niin synkkää ole, vaikka ei tästä kuusta saakkaan hyvää edes tekemällä!

Talven treenit ovat pyörineet jo hyvän tovin. Koulutusrintamalla kouluttelen viime talven tapaan eläinlääkisläisiä sekä I-HAH:in ryhmää. Treeneinä käydään viikottain Leian kanssa Niinulla seuramme Lupaavien valmennusryhmässä. Luca on varakoirakkona arvokisaryhmässä ja pääsee myös sillon tällöin Niinulle. Muutoin Lucan kanssa ei treenata viikottain, ellei omatoimisesti treenailla (tosin silloinkin treenaan pääsääntöisesti Leian kanssa). Mitä muutoin omatoimitreeneihin tulee, niin tavoite olisi päästä kerta viikkoon treenaamaan, perhana vaan kun tuntuu ettei aika riitä kaikkeen.

Leian kanssa ollaan kisailtu tasaiseen. Pari viikkoa sitten saimme ekan LUVAn ykkösistä. Tavoiteltu rauhallisuus kisasuorituksessa onnistui ja tuotti tulosta. Huomasi hyvin nollaradan jälkeen kuinka sekä minä että Leia olimme kummatkin heti rennompia radalla. Tässä nollarata:

Leian eka nolla, sij 2/22 (etenemä 4,85m/s)

Treeneissä Leian kanssa meno alkaa olla kivalla tasolla. Olen alkanut luottaa Leiaan ja varmistelu on nykyään aika vähäistä. Yhteinen sävel on selkeästi löytymässä. Leia on kyllä super treenikaveri. Sen itseluottamus on kivalla tasolla ja tehdään hommia pilke silmäkulmassa. Leia jaksaa hyvin yrittää ja on varsin viihdyttävä tyyppi omine hauskoine piirteineen.

Kisaamiset jatkuu.. koska suurin muttamme on ollut kisarentouden puuttuminen, niin teemme sitä, eli kisaamme. Tavoitteeni on saada mahdollisimman paljon startteja loppuvuodelle. Marraskuulle on luvassa kahdet kisat ja joulukuun vähistä kisoista yritän startata neljässä startissa. Eikä niistä nollistakaan haittaa olis, mutta rentous ja yhteinen sävel tavoite nro 1!

Lucan kanssa pitäis kisata myös.. tällä hetkellä huomaan vaan, että mun täytyy nyt keskittyä pelkkään Leiaan. Saada ns. putki auki ja varmuus tekemiseen ja sitten pystyn taas keskittymään molempiin. Lucan kanssa on toki tavoitteena ensi kesän SM:t, mutta se ei liene ongelma. Tyyppi on meinaa niin varma, että vaatii jo ohjaajalta taitoa epäonnistua Lucan kanssa. :P Ja mitä tavoitteisiin tulee, niin toki tavoitteena on kisata ensi kesän SM:issä kahden koiran kanssa, joten töitätöitä ja tavoitteita kohden! :)