Loppiaisena käytiin Lucan kanssa mölliepistelemässä parin startin verran. Tavoitteena oli saada rentoutta ja iloisuutta menoon. Koska treenatessa otan aina Lucalta hihnan pois jo ennen lähtöön menoa, niin miksi toimisin kisoissa jotenkin toisin? Otin siis näissä epiksissä jo ennen ekan hypyn taakse menemistä hihnan pois. Ekassa startissa huomasi hieman jännitystä ja paineistumista Lucasta. Hieman kävi haistelemassa lähtöalueella, mutta tuli reippaasti heti kun kutsuin sivulle. Menossa oli hieman epävarmuutta, mutta oikein sujuvaa yleisesti, eikä vauhtikaan ollut matelevaa. Toka startti olikin ekaa huomattavasti rennompi ja lähdössäkin kuului jo haukuntaa!! Jesh! Nyt edetään selkeästi. Rata oli kaikenkaikkiaan oikein sujuva, okei, ihan lällyhelppo meille, mutta sillä ei tässä tilanteessa ollut mitään merkitystä. Meno oli jo melkein kun treeneissä, joten hyvillä mielillä eteen päin! :) Tässä Kirkkiksen toinen rata:
6.1.2012 mölliepikset (KKK)
Nyt sitten vihdoin tuli lumi ja kunnon talvi. Ihan jees, kun pysyy tassut puhtaina eikä losota vettä jatkuvana soittona. Leia on ihan hullu tuosta valkoisesta. Hepuloi ja loikkii kun mikäkin gaselli. Nyt ollaan tehty aika paljon pitkiä lenkkejä ja kyllä on tehnyt hyvää niin itselleen kuin koirillekin. Tosin tuntuu kyllä, ettei mikään liikunta väsytä tota mustavalkoista neitiä. Reilun kahden tunnin rämpimisen jälkeen näyttää just siltä, että "millos se lenkki oikein alkaa"? Energiataso kasvaa oikein silmissä jatkuvasti, mutta onneksi ollaan kotona edelleen rauhassa, joten eiköhän tuo aktivoinnin määrä ole juuri oikea. Luca raukka on alkanut valittaa jo -5 tietämissä tassujaan. Hemmetin sylikoira! Mutta mä en oo antanut tossa asiassa sille periks, vaan sit vaan kävellään ja karaistutaan. Ei tommonen peli vetele! Viimetalvena Lucan pakkasraja meni siinä -15 asteessa, eli silloin alkoi olla tassuilla kylmä. Sen vielä sulatan, mutta että -5, ei mee läpi! Kävin kuitenkin hankkimassa Lucalle rukkaset, että sit jos monta tuntia ulkoillaan, niin saa suosiolla pikkasen kylmemmällä etutassuihin suojat.. huoh.. :P Tässä hieman kuvia lenkeiltä:
Leia lumikuningatar <3 |
Palloa mä paimennan... |
Luca laiturilla |
Tässä hauska kuvasarja siitä, miten pallo vaihtaa omistajaa:
Heii... ei tää oo reilua.. |
...mä en kyl päästä tota nyt silmistäni... |
...ja kun oikea hetki koittaa... |
...mä nappaan sen!!... |
....ja voila! Pallo on mun! :) |
Treenit ovat jatkuneet taas joulutauon jälkeen. Ja onpa taas ollut kerrassaan mahtavaa kouluttaa niin hienoja koulutettavia. Edistymistä on selkeästi tapahtunut ja sekös jos mikä lämmittää mieltä. :)
Leia treenailee viikottain Niinun opeissa ja sielläkin ollaan menty eteenpäin. Nyt olen kiinnittänyt erityishuomiota estefokusointiin ja eteen päin katsomiseen. Ollaan treenailtu tuota ihan kotioloissakin pallon avulla, eli Leia on paikallaan käskyn alla ja kun katsoo minun sijasta kohteeseen, eli palloon, niin saa vapauttavan "jes" käskyn. Nopeasti likka hiffasi, mistä on kyse ja ilokseni viikonloppuna treenatessani huomasin, että Leia alkoi tarjota tuota eteenpäin katsomista myös radalla! Aivan huippua. Ja siis ero ohjattavuuteen, estehakuisuuteen ja irtoavuuteen on mieletön! Tätä treenataan vielä paljon lisää. Tässä pätkää lauantain omatoimitreenilta. Kovasta vauhdista suora keppikulma radalla tuotti vielä vaikeutta, mutta paljon hyviä asioita, kuten paikalla olon parantuminen ja irtoaminen palkalle kuitenkin tässäkin pätkässä oli.
Leia treenailee 14.1.2012
Leian kanssa on nyt tarkoitus edetä hyvin suunnitelmallisesti. Estemäärää en niinkään tahdo kasvattaa, vaan haluan panostaa laatuun ja onnistuneisiin suorituksiin. Tammikuun ja varmasti myös helmikuun treeniohjelmaan kuuluvat nyt pääosissa estefokus, irtoaminen, kepit radalla, keinun opettelu ja tärkeinpänä, paikalla olo. Tuossakin on jo paljon, joten joka kerta ei kaikkia treenata, mutta noissa on pääpaino. Mitä paikallaoloon tulee, niin tuli huomattua se, minkä käytännössä jo tiesinkin. Eli siitä ei ole kyse, etteikö Leia osaisi ja tietäisi, mitä paikalla olo tarkoittaa. Kotona voin pitää tyttöä paikallaistumisessa vaikka kuinka kauan, käydä jääkaapille tms, mutta heti kun otan esim lelun käteen, ilme muuttuu. Ilman lelun läsnäoloa Leia syö paikallaolossa namit nätisti pureskellen, mutta kun on pallo kädessä, Leia ottaa namin, mutta joko pitää suussaan tai nielasee kokonaisena, eli ei pysty enää keskittyä pureskeluun. Nyt siis treenaamme ekstraherkuilla paikalla oloa niin, että mulla on pallo kädessä ja vähän heittelen sitä kädessä ja säännöllisesti palkkaan paikalla olosta. Nyt siis siedätämme häiriötä. Uskon, että tätä kautta maltti ja kestävyys paranee myös esteen takana, jossa häiriö ja halu mennä ovat vielä suurempia kuin kotona leluhäiriöllä. Hyvä tästä vielä tulee. Ja niinkuin edellä oleva video osoitti, on tuota malttia jo hieman kentällekin tullut, koska paikalla olo on sielläkin parantunut, mutta kaukana vielä tavoitteesta.
Meinasi jo unohtua. Käytiin viime perjantaina virallisissa kuvissa. Tästä on pelkästään positiivisia uutisia kerrottavana, koska Leialla oli kaikki hienossa kunnossa. :) Lonkat A:ta (maksimissaan B), 0 kyynärät ja oikein kauniit olkapäät vailla mitään jälkeä OC:stä. Olen tosi iloinen ja onnellinen tästä. Terve koira on paras asia. Nyt alkaakin sitten rima nousta (siis agissa). :P
Loppuun vielä Lucan viime viikon treenipätkä Oreniuksen treeneistä. Pikkasen sais olla enemmän draivia, mut oikein kivaa menoa muuten. Ja vaikka nyt itse sanonkin, niin helpoltahan tuo meno alkaa jo näyttää ja se onkin tavoite. Persjätötkin sujuvat jo mallikkaasti.
11.1.2012 Lucan treenit
Hyviä treenejä ja kauniita pakkaspäiviä kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti