Treenailua

Kirjotetaanpas pitkästä aikaa puhtaasti treenailusta. Sitä on meinaa tullu sen verta taas harrastettua, et ajatuksia riittää. :D

Maanantaina koulutin taas ohjaustekniikoita ja K9 alkeita. Luca toimi taas harjoituskoirana ohjaustekniikkatreeneissä. On se kyllä vaan mahtavaa katsoa Lucan intoa aksaa kohtaan. Ei mitään väliä kuka ohjaa, vaan aina sama into, kun radalle pääsee. Hyvä harjoituskoira kyllä. Illan päätteeksi K9 ryhmää vedettyä tuli hyvä fiilis. Nämä koirakot ovat treenanneet siis vasta reilu 2kk ja kehitys on ollut aivan huikeaa. Varmisti itsekin onnistunut kouluttamisessa, kun kehitys on ollut näin hienoa, mahtavaa! :) Lisäksi maanantaina oli 2x2 tietopläjäys. Vaikka jonkin verran olen tutustunutkin aiheeseen, niin oli hyvä kuulla kokemuksia ihmiseltä, joka on kepit näin opettanut.

Tiistaina käytiin ottamassa taas keppejä Leian kanssa. Mukavasti etenee, mutta kahden ensimmäisen kepin kanssa aion tehdä vielä paljon töitä. Tiistaina teinkin pääsääntöisesti vain kahdella kepillä, muutaman kerran neljällä. Keppitreenien jälkeen mentiin vielä Leian kanssa Hakkilaan Jatko1 ryhmään korvauspaikalle.

Keskiviikkona oli vuorossa Lucan treenit SM-ryhmässä. Pienellä jännityksellä treeneihin menin, kun edellisellä kerralla oli hermojen menettämiseen saakka saanut vääntää haltuunottejen kanssa. Yritin silti pitää mielen avoimena ja rauhallisena ja pyrkiä olemaan mahdollisimman vastaanottavainen, koska näissä treeneissä meillä on paljon opittavaa. Treenit menivätkin mukavasti ja taas tuli hyviä ja uusia pointteja. Mahtava fiilis, kun kokee saavansa treeneistä.

Keskiviikon ratapiirros

Liike oli näissä treeneissä jälleen kerran hyvää. Muutenkin meno oli aika sujuvaa, tietyissä kohdissa oli parantamisen varaa. Ensimmäinen tällainen kohta oli kepeillevienti. Pidän Lucaa kepittäjänä suhteellisen varmana, mutta alkuun tuli kepeilleviennissä ongelmia. Lisäksi lähdin pyöristämään ja helpottamaan kepeillevientiä, enkä liikkunut suoraan keppejä kohden. Tällaisessa menettää turhaan sekunteja, eikä välttämättä edes helpota keppikulmaa juurikaan. Juhan ohjeet olivat loistavat. Sen sijaan, että olisin ohjannut koiran tuosta kulmasta koiranpuoleisella kädellä kepeille, ohjasinkin koiran vastaisella, tai pikemminkin avaamalla rintakehää koiraanpäin siten, että koiralla on suora linja kepeille. Tämä oli ihan mahtava juttu!

Hypyt 8 ja 9 menivät hyvin ja olen tosi tyytyväinen siihen, kuinka hyvin omat jalat lähtivät liikkeelle. A:n jälkeinen 12 hyppy ja sieltä yläkroppan kääntö ja koira mukaan ottaminen meni jo ihan kivasti. Tätä vastaisen käden, tai pikemminkin yläkropan käännöllä mukaanottoa tulee vielä paljon harjoitellla, mutta oikea suunta selkeästi on. Valssit 14A ja B esteillä meni ihan kivasti. 16 takaakiertoon menin turhan lähelle estettä, kun minun olisi kannattanut enemmän hakea Luca putkelta ja sieltä edetä takaakiertoon. Helpottaa rytmittämistä sen sijasta, että olen valmiiksi esteellä odottamassa.

Keskiviikon treenit

Toinen älyväläyspaikka oli puomilla. Ekan kerran Luca tuli aika rumasti puomilta läpi, mutta tässä oma liikkeeni oli erittäin haastava, lisäksi mukana oli nykimistä, mitä Luca ei vielä kestä. Sen sijaa, että vedätän kamalasti Lucaa puomille, oli parempi, että lähetän ja itse kirin kiinni, jolloin pysähtyminen kontaktille oli huomattavasti varmempaa ja koiralle helmpompaa. Tämäkin oli loistava juttu!

Puomin jälkeinen elämä olikin sitten ehdottomasti radan haastavin osuus. Varmasti osavaikutus oli sillä, että puomin jälkeiset esteet olivat numeroiltaan 21-24... eli loppuradalla. Tosin mielestäni on erinomainen juttu, että radan haastavin osuus on lopussa, koska keskittymisen täytyy jatkua sinne saakka. Eikä saa liikaa hapottaa, vaikka matkaa olisi jo takana, tai jos hapottaa, niin on itse suunnattava juoksulenkille, ettei hapottaisi. :P Puomin jälkeen haastavinta oli saada koira käännettyä 21 hypyltä 22 hypylle. Hankalinta tässä oli ajoittaa yläkropan kääntö siten, ettei koira ajaudu pituudelle, vaan lähtee heti hypyn suoritettua kohti 22 hyppyä. Liian voimakkaalla vedolla, tai itseasialla puolivalssilla, käännös on taas liian suuri. Eikä tähän siis ollutkaan tarkoitus tehdä puolivalssia. Seuraava haastava kohta oli heti seuraava 23 hypyn takaakierto. Jotta tämä onnistui, oli tärkeää kulkea mahdollisimman läheltä 22 hyppyä ja ennen kuin koira hypyn suorittaa, hieman hidastaa koiraa ja kertoa, että seuraavaksi käännytään, ihmisnuolen tyyppinen ohjaus siis. Tässä kohtaa ei myöskään saanut liiaksi liikkua koiran edelle, vaan ottaa koira mukaan hypyltä, jotta taaksekiertoon lähettäminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Ihan kiva onnistuminen tähän sitten saatiinkin. Hyvät treenit kaikenkaikkiaan. :)

Torstaina käytiin Marin kanssa treenamassa. Treenivuorossa olivat Leia ja Venla. Tehtiin taas keppejä Leian kanssa. Lisäksi tehtiin keinua ja vähän radanomaisempaa treeniä. Olen kyllä tosi tyytyväinen siihen, kuinka Leia on alkanut hakea esteitä. Tästä on hyvä jatkaa. Paikallaolo on varmasti seuraavaksi sellainen osa-alue, johon keskitytään oikein urakalla! Tosi kivaa oli ja Vepalla ja Marillakin meni oikein loistavasti. :)

Viikonloppuna olisi vuorossa koulutusohjaajakurssin toinen osio. Eli oikea agilityviikko kerrakseen. Täytynee siis tänään pitää ihan rehellinen vapaapäivä agista ja aloittaa viikonloppu sen sijaan kunnon lenkillä.

Koira toimii kun ajatus... paitsi kisoissa.

Nii-in... siinä missä muut tuskailevat "paskavalsseja", kompurointia, myöhässä olemista jne, minä tuskailen sitä, että jos koira toimisi edes 10% siten, miten treenatessa. Oltiin taas kisailemassa Lucan kanssa ja voi sitä pännimisen määrää. Omassa tekemisessä ei juuri moitteita ollut, oikeasti ohjasin omalla tasollani ja voin olla ylpeä tekemisestäni. Kaiken kaikkeaan rentoa ja hyvää menoa. Mutta ei.. ei sekään nähtävästi riitä tuloksien tekemiseen. Luca oli taas ylikuumentunut hermoraunio, jolla ei yksinkertaisesti pysy nappulat koossa, vaan heti ekassa startissa meni kuono maahan jo ennen ensimmäistä hyppyä. Aivan toimintakyvytön koira. Noh, pieleen meni tietty heti alkuun, loppuradalla oli jo hieman älyä. Tokalla radalla keppivirhe (!!!). Meni sisään ihan oikein, muttei pää ja itseluottamus vaan riittänyt. Taas tuli virhe heti alkuradasta. Kolmannella ei pelittänyt korvat ja painoi väärälle esteelle. 2 x hyl ja yks vitonen, ja kaikki puhtaasti Lucan piikkiin! Ja arvaa vaan kiehuiko sisällä. Vois tosiaan joskus olla helpompaa. Eilen kun käväistiin kentällä, niin toimi taas kun unelma! Toimii kun ajatus ja voi tehdä aivan mitä vaan. Teknisesti hemmetin taitava koira. Mutta kisoissa vaan ei pää vielä kestä. Turhauttavinta tässä on se, että tällä kertaa pystyin itse olemaan totaalisen rauhallinen, en enää rauhallisempi voisi olla. Mutta ei, Lucalla vaan menee yli tuo tilanne. Vähän lohduton ja toivoton fiilis, en yhtään tiedä, että miten tätä nyt pitäisi lähteä ratkomaan.

Noh, ei auta muu kun yrittää vaan olla sinnikäs ja jollain ilveellä keksiä keino, jolla voisi alkaa ratkaista tätä ikuisuusongelmaa. Ikä varmasti tulee auttamaan, mutta se ei varmasti ole yksistään ratkaisu, vaan pitäisi keksiä niin toimivat rutiinit, että Luca pystyisi myös kisoissa toimia. Tilanne on tosissaan sinällään jännä, että kisapaikalla lämppäriesteillä ei ole mitään ongelmaa, myöskään epiksissä ei ole ollut nyt ongelmaa. Mutta virallinen startti, niin avot, mulla on paniikkiapina. Jotenkin tämäkin ongelma varmasti on minusta lähtöinen, mutta kun tietäisi syyn, niin olisi helpompi lähteä eteenpäin. Pahinta tässä on se, että minulla itsellä alkaa mennä hermot ja se ei ainakaan ole eteenpäin vievää.

Leia 11kk

paino:

säkä:

Mutta iloisempiin asioihin. Mun pikkuneiti tuli just 11kk ikään! Kuukauden kuluttua tulee jo vuosi täyteen, aivan älytöntä! Juoksut on nyt voitettu kanta ja itseasiassa Leia on tosissaan tainnut alkaa hieman aikuistua. Kotona on jotenkin rauhallisempi ja muitakin positiivisia aikuistumisen merkkejä on ollut. Esimerkiksi hihnassa kiskominen on vähentynyt. Jei, sille rupee tulla älyä päähän!! :D

Nyt ollaan treenailtu taas vähän enemmän. Koko ajan tulee varmuutta ja estehakuisuutta lisää. Se lähinnä onkin tämänhetkinen tavoite. Keppitreenit etenevät myös mukavasti. Ainut mitä täytyy miettiä on se, että pitäisikö ottaa myös namialusta palkaksi, koska pallopalkka on niin kiihdyttävä palkka Leialle, että sillä on hieman haittavaikutusta keskittymiseen. Agitreenailun lisäksi ollaan myös tokoiltu hieman enemmän. Ajattelin, että täytyisi ihan suunnitelmallisesti ottaa joku päivä, jolloin keskittyisi tokoiluun, että tulisi sitäkin tehtyä. Pitäisi Lucankin kanssa nyt tokoilla säännöllisesti, jos sitä vaikka vihdoin saisi ilmoitettua kokeisiinkin. Tavoitteeksi voisi ottaa, että menisi alkuvuodesta kokeeseen. Pitäisi vaan ilmoittaa, eikä ihmetellä. :P

Talvi tekee nyt kunnolla tuloaan. Tässä pari kuvaa viikonlopulta:

Tämä viikko on taas ohjelmaa täynnä. Kouluttamista, treenaamista, kisajärjestelyitä ja viikonloppuna vielä koulutusohjaajakurssin toinen osio. Huh! Eipä ainakaan ole tekemisestä pulaa..

Haltuun!!

Voi tuska ja parahdus. Oli vaihteeksi henkisesti hyvin raskaat treenit. Tuli taas muistutettua itselleen, kuinka tämä treenaaminen ei tosissaan lopu koskaan ja kuinka nöyränä pitää vaan jaksaa ja jaksaa tsempata itseään ja painaa hommia väsymättä. Tuntuu vaan niin kovin raskaalta, kun tuota työtä vaan riittää ja riittää. Ja monien hyvinkin vaikeiden asioiden kanssa ollaan Lucan kanssa painittu. Kontakteiden eteen tein väsymättä vuoden verran työtä, "karkailu" on ollut puolisen vuotta voitettu kanta, kisavireen kanssa saan tehdä koko ajan työtä, ettei Luca kuumenna itseään toimintakyvyttömäksi ja nyt sitten vielä pitäisi alkaa tehdä tosissaan hommia haltuunottojen kanssa.

Eilen tuli todettua, ettei Luca tosissaa osaa eikä tiedä, mitä haltuunotto tarkoittaa. Hyvähän se on, että koira on estehakuinen ja irtoava, mutta se, mitä Orenius sanoi, pitää täysin paikkaansa. Tällä hetkellä joudun valitsemaan aina ohjaukseni sen mukaan, että pääsen jotenkin blokkaamaan miinaesteet, muutoin hyllytetään aina tietyissä kohdissa. Lisäksi tämä blokkaaminen on harvoin nopein ja paras ohjaus, joka usein päättyy kilpajuoksuksi. On myös tilanteita, joissa ei ole muuta vaihtoehtoa, kun ottaa koira haltuun ja nämä tilanteet ovat meille murhaa, koska Luca ei haltuun tule, vaan valitsee itse seuraavan esteen. Myös suuret kaarrokset ja sisäkurvin pyöritykset ovat seurausta tästä samasta, eli koira ei tule minua kohden käskystä ja ohjauksesta, vaan pyrkii lukemaan itse rataa. Tämä on jatkon ja kehittymisen kannalta hyvin olennainen juttu, mutta sen tiedän, että treeniä vaatii ja paljon!

Keskiviikon haltuunottaja



Luca ei ole koskaan ollut ohjaajahakuinen. Ei edes alkuvaiheissa, jolloin on hyvin tyypillistä, että koira ajautuu ohjaajaa päin ja kieltää esteitä. Lähiohjaus on aina ollut meille vaikeaa. Kun olen kaukana ja Luca saa itsenäisesti suorittaa, homma toimii. Tämä on tietysti hyvä juttu ja vauhti tulee sitä kautta. Luca on helppo irrottaa kauas suorittamaan itsenäisesti esteitä. Koska lähiohjaus on meille haastavaa, eikä Luca tule helposti lähelle, ovat kaarteet helposti suuria. Tämän välttääkseni olen ennemmin panostanut liikkeeseen ja siihen, että saan sillä ohjattua koiraa sen sijaan, että oikeasti "ohjaisin". Käännökset ovat parantuneet oman ennakointini parantuessa, mutta tiukoissa paikoissa, jolloin pitäisi saada koira kulkemaan kohti minua ja koiran huomio itseeni, vetävät miinat armottomasti. Nyt pitäisi siis opettaa Luca tulemaan kohden. Haasteita siis. Mutta jos tuloksia haluan, on haltuunotot myös onnistuttava. Noh, tietääpähän, mitä treenata. Varmasti tulen tuon eilisen radan uudelleen rakentamaan.

Keskiviikon ratapiirros

Leian kanssa on mennyt nyt oikein mukavasti. Tällä hetkellä pääpaino on estehakuisuudessa ja paikalla olossa. Lisäksi ollaan alotettu keppitreenit. Opetan Leialle kepit 2x2 menetelmällä. Ollaan treenailtu vasta ihan muutama kerta, mutta jo tässä vaiheessa olen tyytyväinen, tosi kivasti tyttö on hoksannut, mitä pitää tehdä.

2x2 kepit

Treenaaminen aloitettiin ihan kahdella kepillä, eli Leian tulee mennä keppien välistä, kulmasta kun kulmasta ja saa siitä palkan eli pallon. :) Tämä on tottakai tuon pallohullun mielestä ihan huippu kivaa. Aika nopeasti lisäsin toisen parin keppejä suoraan linjaan kuva 1 mukaisesti. Nopeasti Leia hiffasi myös tämän. Nyt olen enimmilläni päässyt kuva 3 mukaiseen tilanteeseen, mutta vahvistan vielä 1 ja 2 tilanteita säännöllisesti. Tykkään tosi paljon tästä tyylistä opettaa kepit. Katsotaan, kuinka treenit etenevät.

Tänään olisi tarkotus tehdä pitkä lenkki ja vähän tokoilla. Lauantaina on vuorossa kisapäivä. Sinne vaan rentoja suorituksia hakemaan. Jos menisi vaikka vähän paremmin kun viime viikonloppuna, aika kamalaa oli, joten siitä ei voi kun parantaa.